Lämpö- ja ilmanvaihtoremontilla energiansäästöä

Energiansäästö syntyy lopulta yksinkertaisesta asiasta: rakennuksen on kulutettava aikaisempaa vähemmän energiaa. Pelkkä uuden laitteen asentaminen ei kuitenkaan vielä takaa säästöä. Olennaista on, että lämmitys ja ilmanvaihto muodostavat toimivan kokonaisuuden, laitteet on mitoitettu oikein ja järjestelmät säädetään vastaamaan rakennuksen todellista tarvetta.

 

Hyvin suunnitellulla lämpö- ja ilmanvaihtoremontilla voidaan pienentää sekä lämmitysenergian että ilmanvaihtolaitteiden sähkönkulutusta. Samalla voidaan parantaa sisäilman laatua, asumis- ja työskentelymukavuutta sekä rakennuksen teknistä toimintavarmuutta.

 

Lämmitys ja ilmanvaihto vaikuttavat toisiinsa

Lämmitystä ja ilmanvaihtoa tarkastellaan usein erillisinä järjestelminä, vaikka käytännössä ne toimivat jatkuvasti yhdessä.

 

Ilmanvaihto poistaa rakennuksesta kosteutta, hiilidioksidia, hajuja ja muita epäpuhtauksia. Poistoilman mukana rakennuksesta poistuu kuitenkin myös lämpöä. Lämmitysjärjestelmän tehtävänä on korvata tämä lämpöhäviö yhdessä muiden lämpöhäviöiden kanssa.

 

Jos ilmanvaihto käy tarpeettoman suurella teholla, lämmintä sisäilmaa poistetaan rakennuksesta enemmän kuin on tarpeen. Jos ilmanvaihto puolestaan on liian vähäistä, sisäilman laatu heikkenee ja kosteusrasitus voi kasvaa. Siksi energiatehokkuutta ei pidä tavoitella ilmanvaihtoa yksinkertaisesti pienentämällä.

 

Tavoitteena on tarpeenmukainen ilmanvaihto: ilmaa vaihdetaan riittävästi silloin, kun rakennuksessa on käyttäjiä tai ilmanvaihdon tehostamiselle on muuten tarvetta, ja pienemmällä teholla silloin, kun tilat ovat tyhjillään.

 

Mistä ilmanvaihdon energiankulutus muodostuu?

Ilmanvaihdon energiankulutus muodostuu pääasiassa puhaltimien käyttämästä sähköstä sekä siitä energiasta, jolla rakennukseen tuotava ulkoilma lämmitetään.

 

Vanhoissa ilmanvaihtojärjestelmissä puhaltimet voivat kuluttaa huomattavasti enemmän sähköä kuin nykyaikaiset EC-puhaltimet. Lisäksi vanhan järjestelmän säätömahdollisuudet voivat olla rajalliset: puhallin käy samalla teholla riippumatta siitä, onko rakennus täynnä ihmisiä vai kokonaan tyhjillään.

 

Energiankulutusta voivat kasvattaa myös esimerkiksi:

 

• tarpeettoman suuret ilmamäärät
• jatkuvasti täydellä teholla käyvät puhaltimet
• väärät käyttöajat
• likaiset suodattimet ja lämmöntalteenottokennot
• tukkeutuneet tai likaiset kanavat
• väärin säädetyt venttiilit
• huonosti toimiva lämmöntalteenotto
• liian korkealle asetettu tuloilman jälkilämmitys
• puutteellinen automaatio
• huonosti eristetyt ilmanvaihtokanavat.

Kun järjestelmän todellinen toiminta mitataan, energiankulutuksen aiheuttajat voidaan tunnistaa ja korjata tarkoituksenmukaisesti.

 

Nykyaikainen ilmanvaihto käyttää energiaa tarpeen mukaan

Ilmanvaihtoremontti ei tarkoita aina koko järjestelmän uusimista. Joissakin rakennuksissa suurin hyöty voidaan saavuttaa vaihtamalla vanhat puhaltimet energiatehokkaisiin EC-puhaltimiin ja säätämällä ilmamäärät uudelleen. Toisissa kohteissa järkevin ratkaisu voi olla ilmanvaihtokoneen uusiminen tai lämmöntalteenoton lisääminen.

 

Ilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi:

 

• uusimalla vanha ilmanvaihtokone
• vaihtamalla vanhat puhaltimet EC-puhaltimiin
• ottamalla käyttöön tehokkaampi lämmöntalteenotto
• säätämällä tulo- ja poistoilmavirrat oikein
• ohjaamalla ilmanvaihtoa kellon, lämpötilan, kosteuden, paineen tai hiilidioksidipitoisuuden perusteella
• puhdistamalla kanavat ja ilmanvaihtokone
• vaihtamalla suodattimet oikeanlaisiin ja puhtaisiin suodattimiin
• korjaamalla kanaviston vuotoja ja puutteellisia eristyksiä.

Nykyaikaiset ilmanvaihtokoneet hyödyntävät poistoilman lämpöä tuloilman lämmittämiseen. Myös Motiva korostaa, että kaikki ilmanvaihtokoneet tarvitsevat puhdistusta ja oikeita säätöjä toimiakseen energiatehokkaasti. Lisäksi puhallintehoa kannattaa ohjata rakennuksen todellisen käyttötilanteen mukaan.

 

Lämpöremontissa ratkaisee kokonaisuus

Lämpöremontin tavoitteena on tuottaa rakennuksen tarvitsema lämpö aikaisempaa energiatehokkaammin. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi vanhan lämmitysjärjestelmän uudistaminen, lämpöpumpun asentaminen tai nykyisen järjestelmän ohjauksen parantaminen.

 

Lämmityksen energiankulutukseen vaikuttavat laitteiden lisäksi muun muassa:

 

• sisälämpötilat
• lämmityksen säätökäyrät
• järjestelmän menoveden lämpötila
• tilakohtainen lämmönjako
• termostaattien ja säätöventtiilien toiminta
• ilmanvaihdon ilmamäärät ja lämmöntalteenotto
• rakennuksen tiiviys ja eristystaso.

Uuden lämmitysjärjestelmän pitää vastata rakennuksen todellista lämmöntarvetta. Liian suuri laite lisää investointikustannuksia ja voi toimia epätaloudellisesti. Liian pieni järjestelmä puolestaan joutuu toimimaan jatkuvasti suurella teholla eikä välttämättä riitä kylmimpinä ajanjaksoina.

 

Siksi lämpöremontin lähtökohtana pitäisi olla nykyisen kulutuksen, rakennuksen ominaisuuksien ja lämmöntarpeen selvittäminen.

 

Yhteinen suunnittelu tuo parhaan tuloksen

Kun lämmitys ja ilmanvaihto uudistetaan tai optimoidaan samana kokonaisuutena, järjestelmät voidaan sovittaa toimimaan yhdessä.

 

Jos ilmanvaihdon lämmöntalteenotto tehostuu, rakennuksen lämmitystarve pienenee. Tämä voi vaikuttaa uuden lämmityslaitteen mitoitukseen. Jos taas lämmitysjärjestelmä uusitaan mutta ilmanvaihto jatkaa tarpeettoman suurilla ilmamäärillä, osa saavutettavissa olevasta säästöstä menetetään poistoilman mukana.

 

Kokonaisuuden tarkastelu auttaa myös välttämään tilanteita, joissa rakennusta lämmitetään ja jäähdytetään samanaikaisesti tai tuloilmaa lämmitetään tarpeettoman korkeaan lämpötilaan.

 

Hyvässä suunnittelussa tarkastellaan ainakin:

 

• rakennuksen nykyistä energiankulutusta
• lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden kuntoa
• ilmanvaihdon nykyisiä ilmamääriä ja painesuhteita
• lämmöntalteenoton toimintaa
• puhaltimien sähkönkulutusta
• lämmityksen lämpötiloja ja säätöjä
• rakennuksen käyttöä ja käyttöaikoja
• korjausten kustannuksia ja arvioitavaa takaisinmaksuaikaa.

Näin remontissa ei uusita laitteita varmuuden vuoksi, vaan investointi kohdistetaan niihin osiin, joista saadaan todellista hyötyä.

 

Sisäilmasta ei pidä säästää

Energiatehokkuus ei saa tarkoittaa ilmanvaihdon heikentämistä. Ilmanvaihdon tehtävänä on huolehtia siitä, että rakennuksessa on terveellinen ja miellyttävä sisäilma.

 

Liian vähäinen ilmanvaihto voi näkyä esimerkiksi:

 

• tunkkaisena tai raskaana sisäilmana
• korkeana hiilidioksidipitoisuutena
• kosteuden tiivistymisenä pinnoille
• hitaasti kuivuvina märkätiloina
• hajuina
• päänsärkynä ja väsymyksenä
• kosteus- ja sisäilmariskien kasvuna.

Oikein toteutetussa energiasaneerauksessa ilmanvaihto säädetään rakennuksen tarpeiden mukaiseksi. Tarpeettomasta kulutuksesta luovutaan, mutta riittävästä ilmanvaihdosta ei tingitä.

 

Milloin lämpö- tai ilmanvaihtoremonttia kannattaa selvittää?

Järjestelmien kunto kannattaa kartoittaa, jos:

 

• lämmitys- tai sähkönkulutus on noussut ilman selvää syytä
• ilmanvaihtolaitteet ovat vanhoja tai käyvät jatkuvasti suurella teholla
• rakennuksessa esiintyy tunkkaisuutta, vetoa tai lämpötilaeroja
• puhaltimet ovat äänekkäitä tai niiden säätäminen on vaikeaa
• suodattimet likaantuvat nopeasti
• lämmöntalteenotto ei toimi kunnolla
• huonetilat ovat tyhjillään pitkiä aikoja, mutta ilmanvaihto käy jatkuvasti samalla teholla
• lämmitys- tai ilmanvaihtolaitteet ovat teknisen käyttöikänsä päässä
• rakennukseen suunnitellaan muuten laajempaa peruskorjausta.

Myös ennen yksittäisen laitteen tilaamista kannattaa selvittää kokonaisuus. Kartoituksella voidaan varmistaa, että valittu ratkaisu on teknisesti sopiva ja investointi kohdistuu oikein.

 

Säästö varmistetaan mittaamalla ja säätämällä

Remontti ei ole valmis silloin, kun uusi laite on asennettu. Lopputulos pitää myös mitata ja säätää.

 

Ilmanvaihdossa tarkistetaan esimerkiksi ilmamäärät, venttiilien säädöt ja rakennuksen painesuhteet. Lämmitysjärjestelmässä varmistetaan oikeat lämpötilat, asetukset ja toimintatavat.

 

Kulutusta kannattaa seurata myös remontin jälkeen. Kun vertailussa huomioidaan ulkolämpötila ja rakennuksen käyttö, voidaan arvioida, kuinka paljon energiankulutus on todellisuudessa pienentynyt.

 

Säästöjen suuruus riippuu aina lähtötilanteesta. Vanhoissa, jatkuvasti täydellä teholla toimivissa järjestelmissä säästöpotentiaali voi olla huomattava. Jo valmiiksi hyvin toimivassa rakennuksessa hyödyt voivat näkyä enemmän parempana sisäilmana, tasaisempina lämpötiloina ja toimintavarmuutena.

 

Kiinteistön olosuhteet yhtenä kokonaisuutena

Avento on osa Cervi-yhtiöitä, jotka ovat kiinteistöjen olosuhteiden erikoisasiantuntijoita. Yhdessä voimme tarkastella ilmanvaihtoa, lämmitystä, jäähdytystä ja rakennusautomaatiota yhtenä kokonaisuutena.

 

Kokonaisvaltainen tarkastelu auttaa löytämään ratkaisut, joilla voidaan vähentää energiankulutusta ja käyttökustannuksia sekä parantaa rakennuksen sisäolosuhteita. Toimenpiteet suunnitellaan aina kiinteistön todellisen tarpeen perusteella – tavoitteena toimiva, energiatehokas ja hallittava kokonaisuus.

 

Aloita nykytilanteen kartoituksesta

Jokainen rakennus on erilainen. Siksi paras ratkaisu ei löydy suoraan laiteluettelosta, vaan selvittämällä ensin, miten rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihto tällä hetkellä toimivat.

 

Avento kartoittaa ilmanvaihtojärjestelmän kunnon, toiminnan ja kehitystarpeet. Kartoituksen perusteella voidaan arvioida, tarvitaanko koko järjestelmän uusimista vai saavutetaanko tavoitteet pienemmillä korjauksilla, puhallinpäivityksillä, automaatiolla, huollolla ja oikeilla säädöillä.

 

Kun lämmitys ja ilmanvaihto suunnitellaan toimivaksi kokonaisuudeksi, energiankulutus pienenee hallitusti – hyvästä sisäilmasta tinkimättä.

 

Haluatko selvittää rakennuksesi energiansäästömahdollisuudet? Tilaa kartoitus tai pyydä tarjous Aventolta.